Kuukautiskierto
Kuukautiskierto on prosessi, joka alkaa ensimmäisistä kuukautisista ja jatkuu aina vaihdevuosien alkamiseen asti (lisätietoa vaihdevuosista löytyy tästä).
Kun murrosikä alkaa (useimmilla 10–16-vuotiaana), keho alkaa tuottaa eri määriä erilaisia hormoneja, jotka aiheuttavat muutoksia kehoon. Kuukautiskierron aikana naishormoni estrogeenin määrä lisääntyy ja munasarjoissa käynnistyy munasolun kehitys. Jopa 20 rakkulaa alkaa kehittyä joka kierrossa, mutta vain yksi tai toisinaan kaksi niistä kypsyy täysin valmiiksi munasoluksi, joka voi hedelmöittyä. Kun munasolu irtoaa munasarjoista (tätä prosessia kutsutaan ovulaatioksi), se kulkee alas pitkin munanjohtimia – kahta putkea, jotka yhdistävät munasarjat kohtuun. Samaan aikaan kohdun limakalvo paksuuntuu, koska keho valmistautuu raskauteen (2).
Jos munasolu ja siittiö kohtaavat, se voi johtaa hedelmöitykseen ja raskauteen (katso lisää alla). Hedelmöittämättömät munasolut säilyvät elinkelpoisina noin 24 tuntia ovulaation jälkeen. Sen jälkeen kohdun limakalvo irtoaa ja sekoittuu vereen kuukautisvuodoksi, joka poistuu kehosta emättimen kautta.
Kuukautiset
Kuukautisvuoto voi kestää 1–8 päivää, mutta yleensä kuukautisvuodon keskimääräinen pituus on 4–5 päivää. Tavallisesti nainen menettää tänä aikana noin 80 ml eli 16 teelusikallista verta. Jos käytät ehkäisypillereitä, kuukautiset saattavat olla niukempia ja kestää vähemmän aikaa kuin ennen pillerien käytön aloittamista. Tämä johtuu siitä, että ehkäisypillerit estävät munasolun irtautumisen munasarjoista ja ohentavat kohdun limakalvoa (3).
Kuukautiskivut (dysmenorrea)
Useimmilla naisilla on kuukautiskipuja jossain vaiheessa elämää. Kuukautiskipuja on yleensä kuukautisten alkaessa, ja ne kestävät 2–3 päivää. Niihin saattaa kuulua vatsakramppeja tai jomottavaa kipua selässä ja reisissä (4).
Kuukautiskipuja on yleensä siinä vaiheessa, kun kohtu supistelee limakalvon poistamiseksi, mikä estää verta virtaamasta normaalisti lähellä sijaitseviin verisuoniin ja voi aiheuttaa kipua ja tulehdusta.
Yksinkertaiset elämäntapojen muutokset ja lääkkeettömät keinot, kuten ruokavalion muutokset, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, yrtti- ja lämpöhoidot sekä akupunktio saattavat auttaa vähentämään kuukautiskipuja.
Milloin pitää käydä lääkärissä?
Kuukautiskivut ovat hyvin yleinen lääkärikäynnin syy. Naisista 5 % hakee apua lääkäriltä kuukautisiin liittyviin ongelmiin vuosittain. Jos kuukautiskiertoon liittyy jotain epätavallista tai vuotoa ilmaantuu kuukautisen väliaikana, on hyvä varata aika lääkärin vastaanotolle. Yleensä ei ole aihetta huoleen, mutta on parasta varmistaa asia.
Jos kuukautiset ovat hyvin runsaita ja kivuliaita, asiasta on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Joskus lääkäri saattaa määrätä tulehduskipulääkkeitä tai ehdottaa ehkäisypillerien kokeilemista.
Raskaus
Nainen on hedelmällisimmillään viisi päivää ennen ovulaatiota ja myös muutaman päivän ajan sen jälkeen. Tarkkaa ajankohtaa on kuitenkin vaikea määrittää, ja se voi vaihdella naisesta toiseen. Jos yrittää tulla raskaaksi, on paras olla yhdynnässä ainakin joka toinen päivä. Siittiöt voivat säilyä elinkelpoisina viikon ajan, joten jos seksi on säännöllistä, on todennäköisempää, että siittiöitä on tarjolla ovulaation aikana.
Viitteet:
Opi lisää intiimiterveydestä
Tietokilpailu hiivatulehduksesta
Vastaa tietokilpailun kysymyksiin ja saat selville, mikä on totta ja mikä fiktiota. Testaa tietosi ja jaa halutessasi tulokset muille.
Mikä on hiivatulehdus?
Ota selvää siitä, mikä hiivatulehdus on ja mitkä ovat sen yleisiä oireita. Saat myös tietoa siitä, miten hiivatulehdusta hoidetaan ja miten sen uusiutumisen voi estää.
Tietoa hiivatulehduksesta ja raskaudesta
Mitä hiivatulehduksesta kannattaa tietää raskauden aikana? Opi, miten emättimen hiivatulehdusta voi ehkäistä.
Hiivatulehduksen syyt ja oireet miehillä
Vähennä hiivatulehduksen riskiä – ota selvää hiivatulehduksen oireista, ehkäisystä ja hoidosta.
Mikä on bakteerivaginoosi?
Ota selvää, mikä on bakteerivaginoosi ja mitkä ovat sen oireita. Saat tietoa siitä, kuka on tavallista alttiimpi tälle infektiolle ja mitä eroa on hiivatulehduksella ja bakteerivaginoosilla. Tästä artikkelista löytyy myös neuvoja bakteerivaginoosin hoitoon ja sen uusiutumisen ehkäisyyn.
Emättimen terveys: mitä on hyvä tietää
Hanki tietoa emätintulehdusten syistä ja riskitekijöistä. Ota selvää, mitä oireita näihin tulehduksiin liittyy, ja opi vinkkejä siihen, miten emätintulehduksia voi ehkäistä.
Naisten hygienia: Intiimialueen asianmukainen pesu
Ota selvää, mitkä ovat parhaat tavat intiimihygieniaan ja miten tärkeää on pestä ja kuivata intiimialue kunnolla.
Vaihdevuodet
Lue vaihdevuosista ja vaihdevuosioireiden hoidosta.